Avainsana-arkisto: iskä

01.12.2017

Se on sitten joulukuu jo! Katsoin heti herättyäni DVD:ltä ensimmäisen jakson The Joulukalenteria. The Joulukalenteri on jo ollut muutaman vuoden ajan tapanani katsoa, joulukuussa aina oikea jakso oikeana päivänä tietenkin. Heti perään vetäisin suklaajoulukalenterista ensimmäisen suklaan. Nami nami! The Joulukalenterihan tulee nyt taas telkkarista, tänään ensimmäinen jakso kello 18:50 Subilta. Jokaisen jakson pituus on muistaakseni jonkin verran päälle 10 minuuttia. Juulian joululevyä kuuntelin sitten jonkin aikaa, siinä on muutama aikas hieno kappale. Kiitos pikkuveljelle sen hankkimisesta minulle. Löytyyhän se nykyään Spotifystä, mutta on se hienoa omistaakin noin hieno levy.

Käytiin juuri äsken isoveljen kanssa Gigantista ostamassa Playstation VR. Olin oikeastaan valmis pettymään. Asentelemisessa meni jonkin aikaa ja sitten veli kokeili niitä vr-laseja ensin ja kyselin ihan malttamattomana, että miltä se näyttää? Saanko minäkin kokeilla? Veli ajatteli, että olen joku 10-vuotias. 🙂 Minulla ei ollut mitään käsitystä, miltä virtuaalitodellisuus näyttäisi ja tuntuisi. Valitsimme Youtube VR:stä jonkin virtuaalivideon, jossa oli Paul McCartney. Ilman 3D-efektiä tosin. Katselin sitä ja ajattelin, että onpa erikoista, ihan kuin olisin videon sisällä itse! Itse asiassa tuli mieleen se, kun joskus näin hyvin realistisia selkounia. Mietin, että jos nyt olisi joku jyrkänne ja siitä pitäisi hypätä alas, niin en ehkä uskaltaisi! Vielä mielenkiintoisemmaksi meininki meni, kun kokeilin ”syvänmerensukellusta”. Kuva oli aika realistinen ja huutelin vaan, että ”mahtavaa, mahtavaa!”. Ajattelin, että tätä systeemiähän voisi soveltaa vaikka mihin hienoon. Esim. elokuva jossa itse olisi mukana, eli katsella ympärilleen ja näin, voisi tuntua tosi hienolta elämykseltä.

Sitten iskäkin tuli käymään ja hänkin kokeili uutta laitettamme ja taisi tykätä kovasti. Kysyin häneltä, ja hän vastasi, että ihan kiva. Virtuaalitodellisuus tuntuu jo nyt hienolta, vaikka se maailma on vielä lapsenkengissä. Ja tämähän on vasta halvin vaihtoehto, ehkä muut VR:t ovat vielä parempia! Minulla on laadukas pyörivä tuoli, jonka päällä on kiva istua virtuaalilasit päässään. Mutta ei siis ollut lopulta pettymys. Luulen, että tämä on hieno laite! Suosittelen ostamaan, jos on ylimääräistä rahaa! Vielä kun tosiaan tulisi paljon materiaalia, pelejä ja elokuvia. Haluan pyytää anteeksi äidiltä, joka ei halunnut, että ostamme PS VR:n. Tule joskus kokeilemaan niin huomaat, ettei se ole niin paha juttu!

Parin kuukauden aikana olen taas muuten vähän urheillut. Kerran viikossa olen käynyt pelaamassa sählyä ja se on ollut kivaa. Edellisestä kerrasta oli ollut joku puolitoista vuotta jo. Lenkkeillytkin olen melkein joka päivä, joten eiköhän kunto tässä pikkuhiljaa taas kohene.

Joulua odottelen innolla. Olen ostanut jo muutaman lahjan itselleni, ja suunnitelmissa oli ostaa vielä pikkuveljelle ja itselleni ainakin yksi kalliimpi lahja. En tiedä onnistuuko nyt, kun tähän PS VR:ään meni niin paljon mania. Esko Valtaojan Kohti ikusuutta vois olla yksi mihin rahat vielä hyvin riittäisivät. Itsenäisyyspäiväkin on ovella. Suunnittelin vähän, että syötäisiin pizzaa isoveljen ja äitin kanssa silloin. Ja katsottaisiin TV:stä linnan juhlia.

Vanhasta Wolfenstein 3D -pelistä uusi hienompi versio tulossa!

Pelasin joskus lapsena vuonna 1993 ostetulla tietokoneellamme usein Wolfenstein 3D:n shareware-versiota. Se oli tosi siisti peli ja isänikin tykkäsi siitä. Muistan vielä, että high score -listaan hän kirjoitti nimekseen Mannerheim. Myös ei mikään kovin nuori ala-asteen opettajani piti pelistä ja kyseli, että onko sille tullut jo jatko-osaa! Vielä kaverini äitikin sanoi katsellessaan, kun pelasin sitä, että ei ole ihme, etten tykkää käydä heillä pelaamassa, kun meillä on noin hienoja pelejä. 🙂 Joitakin vuosia sitten ostin kaupasta kokoversion Wolfenstein 3D:stä ja pelasin sen läpi kokonaan. Helpoimmalla vaikeusasteella tosin, tunnustan! Olihan se hienoa pelata viimein loppuun n. 20 vuoden odotuksen jälkeen! 🙂 Käsittääkseni peli on nykyään ilmainen, onhan sen lähdekoodikin nyt muistaakseni vapaassa levityksessä.

Opettajalleni voisin sanoa, että nyt on tulossa uusi versio. Vaikka onhan niitä jatko-osiakin tullut aiemminkin. Tämä on kuitenkin ilmeisesti aika lailla sama peli kuin alkuperäinen, mutta hienommilla grafiikoilla ja ominaisuuksilla. Ainoa mikä minua haittaa, on pelin väkivallan realistisuuden kasvu.

Pelin demon voi ladata täältä (en ole itse vielä ehtinyt, mutta on to do -listalla!):
http://www.moddb.com/mods/brutal-wolfenstein-3d/downloads/brutal-wolfenstein-v5-0-demo

Ja asiastahan luin itse Tiltin nettisivuilta:

https://www.tilt.fi/uutiset/vuonna-1992-julkaistu-natsintappoklassikko-on-entista-verisempi-nain-tyylilla-ei-ole-hitlerin-katyreiden-veri-ennen-lentanyt/

Odotan innolla, että peli tulee ladattavaksi nettiin. Tiltin sivuilla sanotaan, että peli ilmestyy lähiaikoina! 🙂

Päivitys!

Huppista. Tarviikohan se toimiakseen Doom II:n?

01.09.2017

Lapsena yksi suosikkileluistani oli parikymmensenttinen toimintafiguuri, jonka ihan oikea nimi oli Stinger. Se oli sellainen lihaksikas hahmo, jolla oli kasvojen paikalla sellainen pieni ”näyttö”, jossa näkyi pieni ”kasvonilmeanimaatio” aina, kun hahmo puhui. Sillä oli kolme nappulaa, joista kahdesta tuli puhetta ja yhdestä ampumisen ääntä. Toinen puheista oli ”Get out of my way!” ja toinen ”I’ll get you!”. Ukkelin mukana tuli sellainen pieni lappu, jossa luki kai jonkinlainen tarina siitä. Se oli englanninkielinen, ja itse olin jotain 5-vuotias, joten en vielä tietenkään osannut lukea sitä. Iskä sitten kerran ”luki” minulle sen, mutta hän sävelsi ihan omiaan ja kertoi, että tyyppi pystyy hyppäämään 30 m. eteenpäin ja kuulokin oli ihan yliluonnollinen ja mitä kaikkea. Olin vain iloinen, että leluni oli niin mahtava tyyppi! Minulla oli samaa sarjaa myös toinen lelu, jonka nimeä en muista. Ehkä sen nimi oli Raider? Sopisi ainakin sen toisen kaveriksi sillä nimellä. Sekin osasi puhua, mutta en muista mitä. Muistaakseni ainakin sanoi jotain tyyliin ”I’m out of ammo”. En ole varma. En tiedä, missä lelut nykyään ovat. Luultavasti vielä tallella iskän tai äidin luona.

Esikoulussa laitoin sitten vahingon kiertämään. Kaksi kaveria halusivat pelata Monopolia ja tarvitsivat minua lukemaan niitä pelin kortteja, koska eivät vielä itse osanneet lukea. No, minä taisin toisesta kaverista pitää enemmän kuin toisesta, koska tahallani sanoin koko ajan, että korteissa lukee, että hän saa paljon rahaa. Esikoulun työntekijä katseli vierestä ja varmaan kuvitteli, etten minäkään osaa lukea.

Muistan vielä, kun esikouluaikana käytin sellaista reppua, missä oli Turtleseiden kuvat. Turtlesit olivat silloin hieno juttu. Joku esikoulukavereistani sanoi, että ne ovat vääriä Turtleseita. Ilmeisesti kaupoissa myytiin hienomman ja huonomman näköisiä Turtles-figuureja, ja ne minun reppuni Turtlesit näyttivät niiltä jälkimmäisiltä.

Lapsena tykkäsin kovasti NES-pelistä Turtles II. Kun olin 5-vuotias, se taisi olla ainoa peli, jonka osasin läpäistä. Oli meillä muitakin pelejä, mutta ne tuntuivat vaikeammilta. Ja minä tosiaan olin aika hyvä siinä pelissä! Veli sanoi, että tottakai olen hyvä siinä, koska minun ei tarvinut käydä esikoulussa (niin kuin hän) ja sain pelata peliä rauhassa. Olisi kiva, jos jostain saisin käsiini sen pelin. Haluaisin nähdä, osaanko vielä pelata sitä. Mutta myimme koko NES-konsolimme ja kaikki sen pelit serkuille jo joskus 90-luvulla.

Eilen katsottiin isonveljen kanssa TV:stä illalla, kun Suomi pelasi Ranskaa vastaan koripallossa. Oli tosi jännittävä ottelu! Suomihan sen sitten lopulta voitti ja olimme molemmat tosi innoissamme. Mutta huomenna saattaa telkusta tulla jotain vielä viihdyttävämpää. 18:30 alkaa jalkapallon MM 2018 -karsinta, jossa pelaavat Suomi ja Islanti. Itse ainakin aion katsoa sen. Ja veikkaan, että Islanti voittaa 3-1! 🙂

Mutta mitähän sitä tänään tekisi? Illalla tulee Radio Novalta ainakin Retroperjantai, joka on tapani mukaan pakko kuunnella. Ostan ehkä vähän jotain karkkia, jos tekee myöhemmin päivällä mieli. Minulla on myös mielenkiintoinen kirja kesken, joten sitä haluan lukea. Ja ehkä pelata Quakea. Ja käydä äitillä, on kuulemma jotain ruokaa siellä tarjolla minullekin.

Hyvää viikonloppua kaikille! 🙂

”Mä maalaispoika oon!”

No niin. Tulin vähän aikaa sitten maaseudulta iskän luota, missä hänen kanssaan vietin viikonlopun. Ostettiin sinne mennessä ensin hieno kaasugrilli yhdessä. Pariin otteeseen sitten pihalla grillailtiin makkaraa, kanaa, tomaattia, perunaa ja sen sellaista. Nami nami, oli oikein mukavaa ja sääkin oli välillä kohdallaan. Mutta lauantai-iltanahan oli sitten ukkosta ja sadetta, siitähän uutisissakin oli paljon. Seurattiin netistä salamatutkasta, kuinka salamia pamahteli lähiseuduilla. No, ei niitä tullut ihan lähelle, eikä mennyt edes sähköt poikki tällä kertaa.

Oli kiva käydä maalla, oli välillä taas muutakin tekemistä kuin kirjat, videopelit, musiikki, tietokone ja TV. Tosi hyvää vaihtelua. Tuli kuitenkin myös luettua Kindlellä monta monta tuntia, pikku hiljaa alkaa kirja ollakin luettu.

Ja sitten alkoi myös uusi sokerilakko, tällä kertaa parin viikon. En siis nauti ainakaan karkkia ja limsaa nyt. Osa sokerittomistakin herkuista on nyt pannassa. Pari sokeritonta energiajuomaa on kaapissa kuitenkin. 🙂 Enpä olekaan juuri koskaan aikaisemmin juonut sellaisia, en edes niitä sokerillisia.

Ollaan viritelty iskän kanssa myös Osku mediatalon radiokanavaan minulle oma MUSIIKKIohjelma, joka soitetaan lauantaisin ja sunnuntaisin 19.00-20.00. Mutta on siellä radiossa oikeasti mielenkiintoisiakin ohjelmia, sellaisia, missä on kunnon juontajat. Musiikkia kun nykyään saa helpommin jostain Youtubesta tai Spotifystä yms. Kannattaa olla kuulolla ja vierailla Oskun sivuilla. Tässä linkki: http://osku.media/home/radio-2.html. Vaikka tätähän olen mainostanut ennenkin. 😛

Sitten tosiaan, kun päästiin iskän kanssa kotikaupunkiini Kotkaan, haettiin isoveljeni ja mentiin hänelle ostamaan Gigantista uusi iPad Pro. Taitaa olla aika mainio vehje.

Päivitys, eli kuva:

Huomenta

Heräsin juuri. Kello on 6:06. Sokeri/herkkulakkoni on ohi. Tänään on tarkoitus mennä lounasta hakemaan Kotipizzasta ja katsoa jokin hyvä elokuva americanaa syödessä. Iskän kanssa on sopimus, että lähden huomenna hänen luokseen. Huomenna myös pitäisi mennä liikkeeseen äidin kanssa päivittämään oman puhelimeni nettiyhteys nopeampaan.

Näin juuri äsken unta, että olin pelaamassa vanhan joukkueeni kanssa jalkapalloa. Oli sen verran todentuntuista, että sanoin muille, että tuntuu ihmeelliseltä olla tässä, koska olen nähnyt tilanteesta niin monta kertaa unta. Olin sitten muutaman sekunnin kentällä ennen kuin heräsin. Unissani minun on jotenkin vaikea kontrolloida liikkeitäni, joten ei siitä pelaamisesta mitään tullut taaskaan. Oikeassa maailmassa en ole koskenutkaan jalkapalloon varmaan useampaan vuoteen. Mutta olisihan sitä futista kiva taas joku päivä kokeilla!

Olen katsellut useita naisten jalkapallo-otteluja viime aikoina. Niitä on tullut paljon ja tänäänkin tulee yksi. Eli Sveitsi – Ranska tänään kakkoselta kello 21:35 – 23:45.

Pelasin eilen pitkästä aikaa netissä shakkia, tosin vain tietokonetta vastaan. Vastus oli helppo, mutta silti teki tiukkaa. Ehkä jos miettisin siirtoja vähän pitempään, tulisi parempaa tulosta. Jos olet shakissa aloittelija (tai vaikka kokenutkin), niin suosittelen sellaista sivustoa kuin chess.com. Siellä saa tietokoneen tason niinkin alhaiseksi, että suurinpiirtein jokaisen on helppo voittaa.

Latasin tuossa pari päivää sitten uuden pelin, Quake Championsin. Vaikuttaa mukavalta ja vauhdikkaalta peliltä. Ajattelin, että siihen keskittyisin nyt ja jättäisin vielä joksikin aikaa ainakin Counter-Striken. Pelin voi imuroida ilmaiseksi täältä:

https://quake.bethesda.net/

Taidan nyt palata vielä takaisin pehkuihin. Hyvää uuden päivän alkamista lukijoilleni! 🙂

Pientä juttua

Tulin juuri kotiini kaukaa maaseudulta iskäni luota. Kauas on pitkä matka, ei kuitenkaan tällä kertaa, koska se oli nyt vain Virolahdesta Kotkaan. Olihan vähän pakko tulla, koska joku allergiani äityi sietämättömäksi, ainakin lähes. Täällä on paljon parempi. Iskä jutteli matkalla, että minun pitäisi (allergiaani liittymättömästi) jättää kaikki ylimääräinen sokeri pois syömisistäni ja juomisistani. Ja juoda pelkkää vettä. Viikon ajaksi. Kuulemma voisi olla minulle hyväksi. No, tehdäänpä sitten niin.

Avasin heti saapuessani kotiini tietokoneeni, joka on melkein aina auki, ja aloin kirjoittaa tätä, samalla kun tallentelen musiikkilevykokoelmaani tietokoneelle – jos vaikka saisi niitä levyjä soitetuksi jossain nettiradiossa ja silleen. Iso hommahan siinä on (aloitin viime vuoden lopulla), kun niitä CD:itä on turhankin paljon kertynyt. Mutta, onneksi nyt on niille jonkinlaista käyttöä. En olekaan turhaan niitä kerännyt!

Ja Meripäiväthän oli Kotkassa tuossa viime viikolla. Ja paljon paljon ihmisiä. Käytiin parina päivänä pikkuveljen kanssa kiertelemässä siellä. Käsiin tarttui viisi maustepussia ja 12 metrilakua. Mielenkiintoista panhuilumusiikkia kuulin ja isoja hienoja purjelaivoja näin!

Viime aikoina olen lukenut isältäni lainaamaani kirjaa, joka kertoo yritysjohtamisesta. Luultavasti jatkan päivääni kohta sitä lukien. Lähiaikoina pitäisi joitakin kirjoja taas ostaa. Ainakin A. W. Yrjänän parin kuukauden päästä ilmestyvä kirja voisi olla mielenkiintoinen. Joitakin kirjoja on minulle suositeltu, joten niidenkin hankkimista pitää harkita.

Kaikkea hyvää tämän blogin seuraajille ja viettäkää mahtava loppukesä! Vielä on kesää ja lämpimiä päiviä jäljellä! 🙂

Tämän pienen ihmisen tekisi mieli pelata tänään jotakin videopeliä. Se on joskus varsin hauskaa. Ja katsoa jotakin kivaa Stargate-sarjaa. Sekin on joskus varsin hauskaa.

Gabriel Garcia Márquez – Sadan vuoden yksinäisyys (kirja luettu)

Isäni mielestä paras kirja jonka hän on lukenut. Monet muutkin tuntuvat tykkäävän, on kuulemma myös presidentti Sauli Niinistön suosikkikirja. Itse ihmettelen, mikä siinä nyt on niin ihmeellistä. Ei ollenkaan minun makuuni. Mutta osta ihmeessä, jos vanhat ”klassikot” kiinnostavat! 🙂 Ilmeisesti voi ostaa ainakin täältä kympillä:

https://www.finlandiakirja.fi/fi/gabriel-garcia-marquez-sadan-vuoden-yksinaisyys-243659.html

Don Rosa – Kadonneen kirjaston vartijat – Juhlapainos (kirja luettu)

Luin tämän kirjan ensimmäisen kerran vähän yli vuosi sitten, mutta yhden kirjan tarinoista luin jo aivan pienenä yhdessä isän ja isoveljen kanssa. Kyseessä oli ”Nokanneulan tapaus”. Pidimme siitä silloin kovasti, ja onhan sekin tarina hyvä. Mutta mielestäni kirjan paras tarina on ”Takaisin Xanaduun”. Jotkut sanovat, että Don Rosa on huono piirtäjä, mutta itse olen aina pitänyt hänen tyylistään. Kirjan voi ostaa alle 30 eurolla täältä:

https://kauppa.akuankka.fi/Sarjakuvakirjat/Juhlakirjat/Kadonneen-kirjaston-vartijat-juhlapainos.html?ProductUUID=xJAK7A8hc20AAAFG0kVRYfR_

Don Rosan paras kirja on kuitenkin ehkä Roope Ankan elämä ja teot 1. Omistan senkin, mutta se on niin huonossa kunnossa, että olen pitkään ajatellut ostavani uuden.

Seuraavaksi luen Miika Nousiaisen Juurihoito-kirjan. Ostin sen oikeastaan äidilleni joululahjaksi, mutta sain lainata sen. 🙂

Kimmo Konsala – Shakin maailmanmestareita (kirja luettu)

Edellisen kerran luin tämän kirjan kai suunnilleen vuonna 2001, niihin aikoihin kun aloitin aikanaan shakkiharrastukseni. Parhaita shakkikirjoja, joita olen lukenut. Kertoo lähinnä kolmesta ensimmäisestä maailmanmestarista, eli Paul Morphysta, Wilhelm Steinitzista ja Emanuel Laskerista. Paul Morphy tosin ei virallisesti ollut maailmanmestari, koska sellaista ei oltu hänen aikanaan vielä koskaan valittu. Kirja sisältää paljon kyseisten ihmisten tärkeimpiä pelejä, mutta niitä en jaksanut käydä läpi. Niitä on niin paljon helpompi tutkia tietokoneella.

Youtubesta löytyy jonkin verran mielenkiintoisia videoista shakkipeleistä. Eli täältä.

Ja vielä lopuksi haluan onnitella iskääni syntymäpäivän johdosta! 🙂

Kirjat vastaan elokuvat

Pitkään aikaan en ollut kovin kiinnostunut elokuvista. Ihmettelin, että millaisille ihmisille ne on tehty. Varsinkin silloin, kun joskus vuonna 2010 kiinnostuin kirjoista, ajattelin, että ne ovat paljon paljon parempia kuin leffat. Etenkin draamoille olisin sanonut siihen aikaan ehdottomasti EI.

Katselin juuri elokuvan Blues Brothers. Jo pikkupoikana tykkäsin katsella sitä. Isä on kertonut sanoneensa minulle, että siinä on jokin hauska kohta ja katselin sitä sen takia uudestaan monta kertaa löytääkseni sen. Itse muistan, että katselin sitä siksi, että olin kiinnostunut siitä, miten Blues-veljekset yritetään tappaa useasti, mutta selviävät kaikesta. Se oli jotenkin lapsena mielestäni hauskaa.

Netflixin katselun myötä olen kiinnostunut kaikenlaisista elokuvista. Aikaisemmin vain harvat elokuvat olivat minusta kivoja. Tässä parhaita niistä: Back to the Future -trilogia, Inception, Matrix-trilogia, Kaunis mieli, Hots Shots 1 ja 2, Hei, me lennetään, Hei, taas me lennetään, Tahraton mieli, Indiana Jones ja viimeinen ristiretki, Avaruusboltsit, Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?, Alaston ase -sarja ja Spy Hard. Tällä hetkellä ei tule muita mieleen, mutta kyllä niitä varmasti on.

TV-sarjoja olen mielelläni aina katsellut. Simpsonit, Futurama, Salatut elämät, Pasila yms. olivat joskus hyviä. Viime aikoina suosikkini on ollut Stargate-sarja. Mm. Putousta olen myös tarkasti seurannut. Mutta näin muuten katson telkkaria hyvin vähän. Melkein pelkästään DVD:itä katselen.

Kirjoista taas ei monet erotu joukosta parempina muita. Ready Player One ja Dan Brownin kirjat ovat kuitenkin tosi hyviä. (Lapsena paras oli Pikku prinssi, jonka luin useasti ja josta pidin esitelmän ala-asteella. Kaikki onneksi tuntuivat pitävän esityksestäni.) Olen lukenut paljon tietokirjoja, mutta en jaksa muistaa, mitkä ovat olleet niistä parhaita. Kaikki tietysti omalla tavallaan hyödyllisiä, koska ne sivistävät ja kehittävät.

Lukiessa saa kulkea omaa tahtiaan ja kuvitella itse ison osan asioista. Kirjat myös kestävät pitempään ja ovat yksityiskohtaisempia. Elokuvissa taas ei tarvitse olla niin tarkkana. Ja saa nähdä kuvaa ja kuulla ääntä.

Eli kirjat eivät korvaa elokuvia eivätkä elokuvat kirjoa. Molemmat ovat mukavia harrastuksia! Jos joku tarjoaisi minulle kirjaa tai elokuvaa, en ole ihan varma kumman ottaisin. Vähän aikaa sitten olisin ilman muuta vastannut, että kirjan, mutta kyllä ne elokuvatkin on hyviä. Joten riippuu kirjasta ja elokuvasta. Kirjat tosin ovat usein arvokkaampia!

Mutta nyt kun sain tämän Blues Brothers -elokuvan katsottua, taidan taas siirtyä kirjan pariin! 🙂

Millä todennäköisyydellä?

Lapsena olin veljen ja isän kanssa viettämässä iltaa pelaten jotakin peliä, jossa heitettiin noppia. Jossain vaiheessa isä sanoi, että tietää millä keinolla saa heitettyä kahdella nopalla samaan aikaan kaksi kuutosta. Se meni jotenkin niin, että otettiin nopat kahden käden sisään, niitä ravisteltiin vähän, kopautettiin polveen ja niihin puhallettiin. Lopulta ne sitten pudotettiin lattialle.

No, isä heitti sillä tavalla ensin ja tulihan sieltä ne kaksi kuutosta. Sitten vielä veli kokeili samaa temppua, ja heitti hänkin kaksi kuutosta. Tietysti minäkin heti perään sain vuorostani heitettyä vielä ne samat kuutoset. Joten mikä todennäköisyys tuohon voi olla, kun nopat olivat varmasti ihan normaalit, eivätkä mitenkään painotetut?

Olin pikkuisen ihmeissäni silloin. Mutta emme ole koskaan kokeilleet samaa temppua uudestaan.

Joten on se maailma ihmeitä täynnä! 🙂